hiukan myöhässä kirjoittelen ensimäisistä kisoista, mutta on ollut kiireitä koulun, UUDEN työpaikan ja treenien kanssa, etten oo aikaisemmin oikein ehtinyt..
mutta tosiaan, tossa 10.päivä oli meidän joukkueen ensimmäiset kisat tällä kaudella, ja kyseessä oli Länsi-suomen JV -voimistelun aluekilpailut. hallilla oltiin aamulla jo klo 8 aikaan, mutta eikun lämppäämään ja harjoittelemaan omalla vuorolla. harkkavuoro ei mennyt niin kauhean hyvin, mutta kuten aina sanotaan niin "jos harkkavuoro menee huonosti, niin kisavuoro menee hyvin". ja niinhän se menikin, saatiin hiukan yli 11 pistettä! ja meidän ja hopealle tulleen joukkueen ero oli vain 1,5 pistettä! pronssia tuli ja omasta mielestä kisat meni hyvin, mutta totta kai on paljon parannettavaa. ihan vaan sen takia, että voi kauden lopussa olla tyytyväinen kisoihin. :)
kuten aikaisemmin lupailin, niin paljastan nyt ensimmäisten kisojen jälkeen sen meidän kisamusiikin. kyseessä oli :
Ronya - Hyperventilating
muutamaa päivää ennen kisoja saatiin kuulla, että meidän kanssa samassa sarjassa kilpailevalla joukkueella on ihan sama kappale.. hiukan latisti kisafiilistä, mutta heillä oli vanne ja meillä pallo, joten ei ainakaan samaa välinettä ollut :D
esiintymisasuna meillä oli sama puku kuin keväälläkin, ja siitä olin ainakin itse todella tyytyväinen, koska olin suunnitellut puvun koristelut. JA en ollut keväällä päässyt käyttämään pukua kertaakaan nivelsiteiden revähtämisen takia. joten ei ihan hukkaan mennyt se puku :)
heip taas pitkästä aikaan! on ollut syyslomalla ja muutenkin niin paljon kiireitä, ettei ole ehtinyt tänne kirjottamaan mitään..
tosiaan, olin koko syysloman töissä.. ei ehkä (ei todellakaan) sitä työtä, mitä haluaisin tehdä kauemmin kuin tän muutaman viikon, max kuukauden! eli oon töissä puhelinmyyjänä, myyn lehtiä.. jee :D mutta, siinä on onneks perus tuntipalkka (10e/tunti), eli tienaa ihan ok hyvin kun tekee opiskelun ohella, enhän mä sitä muuten tekiskään :D ja se työ on sellainen väliaikaistyö, eli etin tässä samalla jotain rutkasti parempaa ja mielenkiintoista, ja lopetan heti tuolla, kun sellanen löytyy :) mutta siellä mun syysloma meni, ja tälläkin viikolla teen kolmena päivänä töitä, yht 12tuntia :)
muuten on ollut ihan normaalia, treenejä ja koulutöitä. treenaaminen on tällä hetkellä hiukan tärkeämpää kuin muut asiat, koska pian on ensimmäiset kisat! ollaan omalla joukkueella osallistumassa Länsi-Suomen välinemestaruuskisoihin, jotka on jo 10.11! paniikki iskee :D
ollaan treenattu nyt koko syksy kahden valmentajan, Minnan ja Idan kanssa, kun kolmas valmentaja Saara on ollut töidensä takia niin kiireinen, ettei oo päässy pitämään treenejä. joten oli todella mahtavaa, kun oltiin Lintulassa illalla treenaamassa matolla ohjelmaa ja Saara tuli sinne moikkaamaan ja antamaan palautetta :) treenit tuntus menevän paremmin, kun oli molemmat mahtavat valmentajat seuraamassa ja korjaamassa kohtia :)
jos totta puhutaan, niin ollaan jotenkin jäljessä, ei olla siis vieläkään saatu tehtyä ohjelmaa loppuun. onneks puuttuu enään vaan loppuasento, joten ei paljon puutu. mutta, kun välineenä on pallo, mitä kukaan meidän joukkueesta ei oo aikaisemmin käyttänyt, niin se on vienyt ohjelmaa tehdessä paljon keskittymisestä. olis pitänyt vaan aloittaa treenaaminen ennen seuran kauden alkua, eikä vasta syyskuussa. MUTTA, ohjelma on tosi hyvän näköinen, musiikki antaa voimaa hyppyihin ja eläytymiseen, pitää vaan tehdä toistoja-toistoja-toistoja-toistoja... :)
musiikkia tai pukua en viitsi vielä paljastaa, vasta sitten ensimmäisten kisojen jälkeen :) mutta välineestä voin sen sanoa, että se on PINKKI.. juu'u. kunnon girlygirly :D onneks puku ei sentään ole!
väriltään siis sellainen "marmori"värjätty pinkki pallo, värit vaihtelee pinkistä valkoiseen
huhhuh,
kesäloma on kaukana takana ja joulu lähestyy.. kamala ajatella, kuinka nopeasti aika on menny ja kuinka ite vaan kokoajan vanhenee. nyt on siinä iässä, että voi sanoa että "ei vaan minun nuoruudessani...". :D
syksy merkitsee myös sitä, että treenit alkaa kesätauolta ja kisat lähenee, meidän joukkue on päätynyt palloon nyt syksyn välineeksi ja huomaan kyllä että pallo ei oo mun väline. keilat pysyy niin paremmin kädessä, liikesarjat ja heitot luonnistuu keilojen kanssa aina varmasti. juu, ei vaan pallon kanssa, tuntuu kuin pallolla ois oma tahto, ja se ei halua pysyä mun kädessä :D
pallo-ohjelma aiheuttaa muutenkin hiukan ongelmia, tai siis kunnolla haasteita, koska en oo koskaan tehnyt mitään pallon kanssa, eli aivan uusi väline. heitot, vartalosarjat ja ilmaisu onnistuu kyl ihan hyvin, mut keiloilla ois varmempaa.. onneks ensimmäisiin kisoihin on aikaa, eli ehtii treenaamaan :)
ollaan nyt treenattu jonkin aikaa ohjelmaa ja se eroaa suurestikin meidän kaikista edellisistä ohjelmista. musiikki on paljon vahvempi, tunnerikkaampi ja rytmikkäämpi kuin mikään aikaisemmin, ja kaikki on niin innoissaan. uusi musiikki antaa haastetta eläytymiseen, liikkeiden suorittamiseen ja siihen, miltä ohjelma ylipäätänsä näyttää.
en vielä paljasta musiikkia, mutta sen voin sanoa, että esittäjä on suomalainen nainen, jonka musiikkia ei oo vielä kauheesti kuulunu radiossa, eli aika tuntematon. mut älyttömän hyvä!
itsehän valmennan myös sellaista 8-10 vuotiaiden tyttöjen voimistelu (jumppakoulu) ryhmää, ja heilläkin on nyt syksyllä pallo välineenä. mitään välinettähän ei olisi tarvinnut valita, mutta he halusivat päästä kokeilemaan, joten ajattelin että miksipä ei.. juhuu.. ois ehkä kannattanut miettiä toistamiseen, sillä tosiaan, en oo ite koskaan tehnyt pallolla tätä syksyä ennen yhtään mitään joten ohjelman tekemisessä pienille on haasteensa :D onneksi saan hiukan apua seuramme yhdeltä valmentajalta, kiitos hänelle!
käytiin eilen pienten kanssa ohjelmaa hitaasti laskuilla läpi, ja se meni hyvin, mutta kun laitettiin musiikki soimaan ja laskettiin, niin kyllä huomas kuinka pieniäkin voi stressata - yksi tytöistä näytti siltä, että alkaisi pian itkemään :D ehkä pitää hiukan hidastaa musiikkia!
Pian on taas syksy ja se merkitsee treenien alkamista, finally! Mun omat treenit alkaa pian, mutta myös ton mun oman joukkueen, siis joukkueen jota valmennan, treenit alkaa pian. Odotan niitäkin innolla, koska on todella kiva tunne kun tietää että treenien ansiosta pienet tottuu harrastamaan urheilua ja liikkumaan pienestä pitäen. On myös tosi kiva päästä tekemään koreografia niiden syksyn esityksiä varten :)
Eli toi mun pienten joukkueen tytöt on 2002-2004 syntyneitä todella reippaita ja tyttöjä, jotka harjoittelee kaksi kertaa viikossa (1,5h ja 1h) voimistelun perusliikkeitä, kehonhallintaa sekä yhdessä toimimista. Tyttöjen mieluisimpia asioita treeneissä on pitkät venyttelyt sekä hyppyjen harjoitteleminen. Tunnilla koetaan liikunnan iloa ja onnistumisen elämyksiä. Joukkue osallistuu alueen Asema-tapahtumaan ja esiintyy seuran näytöksissä.
Tytöt kaipaisivat lisää jumppareita joukkueeseensa, joten.. KLIkKAA TÄSTÄ! :)
taas on kulunut yksi viikko, jolloin en saa treenata, lenkkeillä tai tehdä mitään muutakaan! ja sen huomaa, nilkka joka on nilkka tuessa 24/7 on jäykistynyt, että oikein hirvittää. aikaisemminkaan mun nilkat ei oo ollu mitenkään kauhean ojentuvat, ainakaan mun mielestä, vaan ihan sellaiset normaalit. eli kun hiukan ojentaa niin varpaat ja sääri on "samalla linjalla", suora. mutta toi oikea jalka... tsiisus! se ei meinaa ojentua mitenkään, ja sitten kun saan sen ojennettua ns. loppuun saakka, niin se on ojennettu vaan 45astetta.. -.-
oon asettanu jo tavoitteen, että kun saan ton nilkkatuen pois ens viikon maanantaina, niin alan treenaamaan nilkkoja pikkuhiljaa; lattiabalettia, varpaille-alas jne. pakko saada nilkka kuntoon ens syksyyn mennessä.
tosiaan, miten voi käydä näin, että kun sillon kun ei jaksais/ ei oo aikaa, niin pitää käydä treeneissä, ja sitten kun haluais treenata ja kehittyä, niin ei voi??
tää treenitauko on kyllä hiukan muuttanut mun perusarkea. normaalisti herään - meen kouluun - tuun kotiin - meen treeneihin x 3 kertaa viikossa. mutta nyt, kävelen koulusta kaupungin kautta bussipysäkille, ikkunashoppailen ja käyn esim stokkan delissä hakemassa vesipullon. nykyään mulla on aikaa! :D tänäänkin kävelin koululta mäen alas suoraan H&M:ään ja ostin kolmen kynsilakan pakkauksen (beige, kultahile ja pronssi) ja sit bussiin. ja yhtenä päivänä tilasin H&M:n nettisivuilta kesävaatteita!
H&M:n mustavalkoinen body
H&M:n ihana värikäs mekko
H&M:n siisti valkoinen toppi
apua, mä haluun jo treeneihin! tätä menoa tuhlaan matkarahat :D
hei taas pitkästä aikaa! myönnetään, että on kulunut todella, liian, pitkä aika siitä kun oon viimeks kirjoittanut tänne. syynä on se, että rakas M:ni uskoo, että vietän liikaa aikaa tietokoneella, varsinkin facebookissa. ja sen takia sovin, että en käy netissä kuin vain jos on ihan pakko. ja sen takia en oo siis päässy tännekään käymään, kuin vasta nyt. tänään ei oo tapahtunut mitään, mutta tän hetkinen tilanne pakotti tänne avautumaan ja kirjoittamaan.
tosiaan, harrastan joukkuevoimistelua kolme kertaa viikossa jonka lisäksi valmennan kaksi kertaa viikossa aivan ihania ja iloisia nuoria joukkuevoimistelija tyttöjä, ja käyn myös salilla sen 1-3 kertaa viikossa. ja nyt on käynyt niin, että.. oon onnistunut reväyttämään oikean jalan nivelsiteet! molemmilta puolilta jalkaa! joten viime viikon keskiviikosta alkaen mulle määrättiin reilun kuukauden mittainen liikuntakielto. pelkästä ajatuksestakin pää lyö tyhjää. miten mun pitäis kuluttaa kuukausi tekemättä mitään? mitä mä teen maanantai, tiistai ja keskiviikko iltaisin, kun ei ole treenejä?? ja tosiaan, mun pitää liikkua keppien kanssa, eli mikään shoppaileminen/ pyöräileminen/ mikään ei tule kyseeseen tän kuukauden aikana. enkä pysty edes venyttelemään kunnolla, koska oikea nilkka ei ojennu enkä saa asettaa sille kokonaan painoa.
eniten tässä mun nilkkatapaturmassa ärsyttää se, että lauantaina 30.3 alkoi mun joukkueen kisakausi, silloin oli ensimmäiset kisat mihin osallistuttiin. oon koko kevään panostanut näihin tän kevään treeneihin ja jättäny välistä kaverin illanistujaiset ja muut, vaan sen takia että kisoissa menis hyvin. ja lopputulos on se, että nivelsiteet revähtää. sinne meni yli 100euron puku ja kisalisenssi, savuna ilmaan. toivottavasti saan tän nilkan kuntoon ennen viimeisiä kisoja, niin pääsen edes kerran osallistumaan kisoihin!
en oo koskaan ajatellu, että mä olisin sellainen ihminen jonka elämä pyörii treenaamisen ja koulun ympärillä (nyt keväällä siis, kun M on ruotsissa vaihdossa). oon aina ajatellut, että mä harrastan joukkuevoimistelua ja tykkään käydä kuntosalilla, mutta se että en keksis mitään tekemistä sillon kun en treenaa, kuulostaa ihan oudolta :D oli niin erikoista myös istua katsomossa katsomassa kun muut oli kisaamassa. en mä tänne katsomoon kuulu, mun pitäis olla tuolla matolla kisaamassa! mut mä kannustin ja jännitin muiden puolesta, mahassa tuntus jännitys varmaan enemmän nyt katsomassa kuin sillon kun odottaa omaa kisavuoroaan.
Näitä mun tylsiä päiviä helpottais sata kertaa enemmän se, jos M ois täällä ja mä voisin viettää sen kanssa nämä hetket, kun en oo treeneissä. koska M on aina ollu surkee, kun joudun lähtemään treeneihin, koska ne kuitenkin vie aika paljon aikaa illasta.
mutta, onneks skype on keksitty, niin voin jutella M:n kanssa siellä kaiket päivät<3
nyt kun oon joutunu viettämään kaikki illat yksin kotona kissan ja koiran kanssa, oon keksinyt maailman parhaimman asian. tallentavan digiboksin! oon aivan rakastunut siihen ja jo sanonut M:llekin siitä, että sellainen on hankittava :D siitä on niin paljon iloa, varsinkin ens viikosta alkaen, koska mun vanhemmat palaa heidän kuukauden lomaltaa australiasta. jos mulla ois varaa, niin kyllä mä tän mun kuukauden liikuntakiellon voisin siellä australiassa viettää.
